Suoraan sisältöön
Business Jyväskylä » Menestysteot » Sydänkuntoutuksen innovaatiota testattiin pilotilla Keski-Suomessa

Fysiocenter Antikainen ja Wallinheimo

Sydänkuntoutuksen innovaatiota testattiin pilotilla Jyväskylässä

...

Jyväskyläläisen EKG-Training Ay:n sydänkuntoutuksen palvelutuotetta testattiin keväällä 2018 Jyväskylän kaupungin Hyvinvoinnista elinvoimaa -hankkeen myötä. Yli kahden vuosikymmenen ajan kuntoutuksen ja fysioterapian parissa työskennellyt Susanna Antikainen ja hyvinvoinnin ja valmennuksen ammattilainen Kaisa Wallinheimo näkevät pilottituotteelleen huikean kansallisen ja kansainvälisen potentiaalin.

- Olimme perehtyneet jo useamman vuoden ajan sydänpotilaiden kuntoutukseen. Haimme mukaan Hyvinvoinnista elinvoimaa -hankkeeseen tutkiaksemme asiakasohjautuvuutta ja kokeillaksemme tuotetta yhdeksän kuukauden pilottijaksossa, kertoo Fysio Center Jyväskylä Oy:n toimitusjohtaja Susanna Antikainen.

- Tuotteemme on EKG-kuntoutus sydänpotilaille, eli esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastaville, ohitusleikkauksen läpikäyneille tai riskiryhmiin kuuluville henkilöille. EKG-kuntoutuksessa henkilö on koko ajan EKG-seurannassa, eli liikunnallinen harjoittelu on täysin turvallista ja seurattua.

Antikainen ja Wallinheimo kertovat, että Suomessa esimerkiksi sydäninfarktin saaneen henkilön hoito on erikoissairaanhoidossa erinomaista, mutta polku erikoissairaanhoidosta kohti terveempiä elämäntapoja ontuu.

- Usein sairaalassa ja sieltä kotiutettu sydäntapahtuman kokenut henkilö on kriisivaiheessa: hän on shokissa tapahtuneesta ja saamastaan diagnoosista. On hyvin yleistä, että henkilö jähmettyy kotiolosuhteisiin ja pelkää fyysistä rasitusta, vaikka se juuri olisikin terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeintä, Antikainen summaa.

- Aikaisempina vuosikymmeninä sydänpotilas oli pidemmän aikaa sairaalassa ammattihenkilökunnan seurattavana ja tuettavana. Terveydenhuollon tehostumisen myötä sairaalassaoloaika on lyhentynyt. Kriisivaiheessa potilaan omaksumiskyky on heikentynyt: vaikka hän saisikin opastusta, sitä ei kykene siinä hetkessä omaksumaan, kun päällimmäisenä ajatuksena on pelko, jatkaa EKG-Trainingin hallituksen puheenjohtaja Wallinheimo.

Sydänkäyrää mittaava panta mahdollistaa turvallisen liikkumisen

Keväällä 2018 Jyväskylässä toteutettu kymmenen sydänpotilaan pilottijakso alkoi alkutestauksilla, joissa selvitettiin henkilön toimintakykyä, kehonkoostumista, lihaskuntoa ja yleisiä elintapoja. Testien perusteella jokaiselle luotiin yksilöllinen harjoitusohjelma, joka huomioi sekä sairauden tuomat toimintakyvyn muutokset että henkilökohtaisen kunnon tilan. Kolmen kuukauden intensiivijaksossa henkilöt tapasivat kahdesti viikossa ryhmäharjoittelun muodossa, jolloin jokainen sai huippu-urheilijan tavoin yksilöllistä ja voimavaralähtöistä ohjausta. 75 minuutin mittaiset ryhmäharjoittelukerrat koostuivat aerobisesta osuudesta pyöräharjoitteluna ja lihaskuntoharjoittelusta.

Fyysisten harjoitteiden lisäksi ryhmä kävi läpi ravintoon, palautumiseen, eri tyyppisin liikuntamuotoihin ja elämänmuutoksen tekemiseen liittyviä asioita. Intensiivijakson jälkeen pilottiryhmään osallistuneiden oli mahdollista joko jatkaa harjoittelua yhdessä tai omaehtoisesti neljän kuukauden ajan.

- Seurattu EKG-kuntoutus tarkoittaa sitä, että henkilöllä on ylävartalonsa ympärillä sydänkäyrää mittaava panta. Se ei ole sykevyö, vaan saksalaisen toimittajan CustoCardion EKG:tä mittaava laite. Vuoden 2017 loppupuolella teimme heidän kanssaan tuotekehitystyötä, koska tiesimme tarkkaan, millaisia ominaisuuksia laitteistolta ja softalta halusimme, Antikainen kertoo.

Neljän kuukauden intensiiviharjoittelun aikana henkilö myös oppii rasittamaan itseään fyysisesti sopivissa rajoissa. Passivoivista peloista päästään aktiivisempaan ja rohkeampaan arkeen – samalla myös itsetunto nousee. Panta mittaa koko ajan sydämen sykettä ja piirtää reaaliaikaista sydänkäyrää. Ryhmän ohjaaja näkee koontina kaikkien kymmenen henkilön sydänkäyrät näytöltä.

- Reaaliaikaisuus mahdollistaa turvallisen liikunnan lisäksi ennakoinnin: jos esimerkiksi harjoittelun yhteydessä havaitaan sydänoiretta, voidaan EKG nauhoittaa ja toimittaa välittömästi lääkärille. Tällaisiakin tapauksia on jo ollut, eikä tilanne edennyt infarktiin asti.

EKG-Trainingin pilottijakson yhteistyölääkärinä toimi Keski-Suomen keskussairaalassa työskentelevä kardiologian erikoislääkäri, professori Jari Laukkanen.

Maailmanlaajuinen potentiaali ennakoinnissa ja kuntoutuksessa

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailmanlaajuisesti suurin kuolemia aiheuttava sairausryhmä: joka vuosi niihin kuolee 16 miljoonaa henkilöä ennenaikaisesti. Vielä 1960-luvulla Suomi oli maailman kärkisijalla keski-ikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuudessa, ja vaikka kuolleisuus on vähentynyt isoin harppauksin 2010-luvulle tultaessa, kuolee sepelvaltimotautiin edelleen yli 12000 suomalaista vuosittain. Sairaspäivien ja lääkekulujen yhteenlaskettu kustannus yhteiskunnalle nousee miljooniin: esimerkiksi lähes puoli miljoonaa suomalaista käyttää vuosittain lääkitystä kohonneen verenpaineen hoitoon.

- Riskiryhmiin kuuluvien ihmisten tavoittaminen olisi ideaalista sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Oikeanlaisen tiedon piiriin ohjautuminen toisi terveempää elämää ennalta ja puolestaan kuntoutusvaiheessa ihmiset saataisiin hyvään toiminta- ja työskentelykykyyn turvallisesti, Antikainen kertoo.

- Sydänsairaiden työkyvyttömyys aiheuttaa jo Suomen mittakaavassa merkittäviä kustannuksia – näitä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, Wallinheimo jatkaa.

Sydänsairauksien riskiryhmään kuuluvat mm. ylipainosta, 2. tyypin diabeteksestä ja keuhkoahtaumataudista kärsivät ihmiset. Olennaisena tekijänä ovat myös perinnölliset sukurasitteet.

- Seuratulla EKG-kuntouksella on huikea kansainvälinen potentiaali: tällä tuotteella voi isossa mittakaavassa olla vaikutus jopa maailmanlaajuiseen terveydentilaan. Länsimainen elämäntyyli on nykyään mahdollista yhä isommalle joukolle ja toisaalta ihmisten elinajanodote nousee: sydänsairauksien riski kasvaa iän myötä, Wallinheimo summaa.

Hanke vauhditti tuotekehitystyötä ja palvelumuotoilua

Susanna Antikainen ja Kaisa Wallinheimo ovat yrittäjäurillaan osallistuneen kymmeniin hankkeisiin. Hyvinvoinnista elinvoimaa (Hyve) -hankkeesta he kuulivat kattavien verkostojensa kautta.Fysiocenterin edustajat hankkeen tapaamisessa

- Olimme kypsytelleet ideaa pari vuotta ja kun kuulimme hankkeesta, jossa on mahdollista edistää hyvinvointiteknologiaan kytkeytyviä innovaatiota ja mahdollisesti luoda niistä palvelusetelituotteita, olimme heti valmiita, Antikainen kuvaa.

- Mukana hankkeessa on jo usea sellainen toimija, jonka kanssa teemme jollain tasolla yhteistyötä tässä kolmen yrityksen ekosysteemissämme. Ryhmään on seuloutunut eteenpäin suuntaavia, innovatiivisia yrityksiä, jotka hakevat uusia ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin sektorille. Haimme toisistamme tietämättä hankkeeseen mukaan – ilman tätä hanketta olisimme tuskin istahtaneet saman pöydän ääreen näin isolla kokoonpanolla, hän jatkaa.

Kaksikon mukaan osallistuminen hankkeeseen nopeutti tuotekehityksen ja palvelumuotoilun prosessia, kun pari vuotta muhinut idea konkretisoitui aikatauluiksi ja tavoitteiksi. He pohtivat välttäneensä jo useamman karikon, kun rakensivat innovaation perustan kunnolla.

- Salama-start-upin ideologia ei olisi sopinut tähän malliin. Halusimme rakentaa tuotteen, jonka keskiössä ovat rinta rinnan organisaatio ja asiakas. Organisaation on oltava infraltaan valmis tuottamaan palvelua asiakkaalle. Infraan liittyy myös sote-uudistuksen asiakasohjautuvuuden näkökulma, Wallinheimo toteaa.

- Mediassa törmää keskusteluun siitä, vievätkö terveysteknologiat meiltä työpaikat? Kysymys on hassu, koska mikään teknologia ei toimi yksistään – rinnalle tarvitaan aina asiantuntemus ja motivoiminen. Teknologia ei tee motivointia yksistään, vaan teknologia on väline toteuttamiseen. Motivointiin tarvitaan ihminen, Antikainen päättää.

Millaista seurattu EKG-harjoittelu on käytännössä – katso video!


Teksti: Katja Ruokamo

Kuvat: Kari Merikanto

  • BusinessJyväskylä
  • #businessjkl #tekosysteemi
    BusinessJyväskylä
  • Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö
  • Vapaudenkatu 46 B, 2 krs., 40100 Jyväskylä
  • Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä
  • Laskutusosoite: PL 186, 00026 BASWARE
  • Ota yhteyttä
  • Yrityspalvelut: 014 266 0138

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 Sivun alkuun