Suomi on matkalla kohti superyhteiskuntaa

MenestysteotKehitäTapahtumat

Kiinassa superkontrolli, Yhdysvalloissa superkuluttaminen – millaisia ovat tulevaisuuden menestystekijät suorituskyvyn näkökulmasta?

Suomi on jatkuvasti maailmalla suurempi tekijä kuin mitä itse ymmärrämme. Olemme matkalla kohti superyhteiskuntaa ja parhaillaan teemme yhteiskuntana sitä, mitä miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet tekivät kaukalossa, kertoi tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja ja työelämän erikoisasiantuntija Ilkka Halava.

Ilkka Halava_Speakersforum
Ilkka Halava

Halava puhui 2.8.2019 Jyväskylän kaupungin järjestämässä City Special Stage -tapahtumassa, jonka teemana olivat tulevaisuuden menestystekijät ja suorituskyky.

Lukuisissa tuote-, palvelu- ja konseptikehityshankkeissa suomalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa työskennellyt Halava näkee maailmalla monenlaista yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa.

- Kiina tähtää superkontrollliin yhdistämällä datan ja tekoälyn. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kasvojen tunnistusprosessi, joka johtaa siihen, että rikoksentekijät jäävät kiinni minuuteissa. Rikosten ratkaisemisessa ei siis puhuta enää päivistä. Se on pelottava suunta, jos yhteisön demokraattinen järjestelmä ei ole kunnossa.

- Yhdysvallat puolestaan on tiellä kohti superkulutusta, joka johtaa vääjäämättä ylikulutukseen ja kulutuskuplien syntymiseen. Seurauksena on myös perinteisen mainonnan loppuminen. Jos mainitsee ääneen haaveilevansa lomamatkasta Sloveniaan, nousevat Slovenian matkatarjoukset illalla omaan fiidiin. Superkulutuksessa olemme tilanteessa, että voimme sanoa ääneen sen, mitä haluamme – ja saamme sen, Halava totesi.

Tuottavuus väärä mittari suorituskyvylle?

Kahden yrityksen toimitusjohtajana työskentelevä tulevaisuustutkija Halava on toiminut yli 350 organisaation ja yli 120 johtoryhmän kehittäjänä sekä valmentajana. Hänen mukaansa Suomi, Tanska, Norja, Ruotsi ja Viro nähdään usein maailmalla uusien yhteiskunnallisten järjestelmien kehityksen mallimaina.

- Lähestymme pikkuhiljaa vaihetta, jossa ihmisen on mielekkäämpää olla työttömänä Suomessa kuin mijonäärinä kehitysmaassa. Silti tarina superyhteiskunnasta on se viitekehys, joka monelta organisaatioltamme puuttuu.

- Suorituskyvystä puhuttaessa ihmiskunta on mitannut 1700-luvulta saakka tuottavuutta. Tuottavuus on ollut kytköksissä tehtyihin työtunteihin vuosituhannen viimeisiin vuosiin saakka; nyt ihmistyön tuottavuus laskee ja koneiden tuottavuus kasvaa.

Halavan mukaan väite siitä, että koneet tulevat viemään työpaikat, ei pidä lainkaan paikkaansa. Tulevaisuudessa ihmisen työkaveri voi olla robotti, algoritmi tai tekoäly.

- Konepelkoa ei saa levittää tulevaisuuden sukupolville. Edessämme on aika, jolloin koneet jopa opettavat meitä käyttämään itseään – silloin uudelleenkouluttautuminenkin muuttuu täysin erilaiseksi.

- Jopa 40 prosenttia ihmisistä kokee oman työnsä merkityksettömäksi siksi, että ihmiset tekevät koneen työtä ja ymmärtävät, että kone tekisi tämän paljon paremmin. Sitä ei voi parantaa minkään tykypäivän hauska humppa. Loistavasti pärjänneet organisaatiot ovat huomanneet, että kun työ on merkityksellistä, myös tuottavuus kasvaa.

Kasvulla ja tehokkuudella on eri arvot

Yli 20 vuoden ajan organisaatiokulttuureja tutkinut Ilkka Halava toteaa, suorituskyvyn näkökulmasta yrityksissä on erotettava kasvun ja tehokkuuden arvot. Kasvun arvoina voidaan nähdä esimerkiksi avoimuus, diversiteetti, oikeudenmukaisuus ja kokeilunhalu. Tehokkuuden arvoina puolestaan voivat olla lojaalius, menestys, laatu, luotettavuus, täsmällisyys ja vastavuoroisuus.

- On nähtävissä, että tulevaisuudessa yhä pienempi osa ihmisistä työskentelee vakituisessa työsuhteessa – menemme kohti yrittäjämäistä työskentelyä. Jos teemme työtä organisaatiossa, haluamme valita sellaisen, jossa on mahdollisuus autonomiaan. Aina, kun organisaation johtaja asetetaan ulkopuolelta, on kyse diktatuurista.

- Meillä on Suomessa riittävä osaaminen, mutta tarvitsemme parempaa kontekstiymmärrystä, yksilövastuuta ja taipuvampia organisaatioita. Näillä eväillä superyhteiskunta saavutetaan kyllä, Halava vakuuttaa.

Henkilökohtaisen suorituskyvyn avaintekijä: uuden oppiminen

Jyväskyläläinen työelämäprofessori Sami Kalaja keskittyi City Special Stage -tilaisuuden puheenvuorossaan yksilön suorituskyvyn menestystekijöihin. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) ja Jyväskylän kaupungin opetustoimen rehtorina työskennellyt Kalaja omaa laajan kokemuksen huippu-urheiluvalmentajan tehtävistä eri lajeissa niin maajoukkue- kuin seuratasolla.

Sami_Kalaja_EduFutura
Sami Kalaja

- Yksilön suorituskyvyn avaintekijänä näen uusien taitojen oppimisen. Perinteisesti on ajateltu, että aivojen kannalta parasta on kestävyysharjoittelu. Ruotsissa tehtiin mittava tutkimus aiheesta: 1,4 miljoonaa varusmiestä teki sekä kuntotestin että älykkyystestin. Tuloksen mukaan mitä paremmassa fyysisessä kunnossa varusmies oli, sitä paremmin hän suoriutui älykkyystestistä, Kalaja kertoi.

- Tuoreimpien tietojen mukaan uusien asioiden oppiminen on kuitenkin vielä kestävyysharjoittelua tehokkaampaa. Aivoissamme on valkeaa ja harmaata ainetta. Harmaan aineen tiheys on yhteydessä kognitiiviseen, urheilulliseen ja musikaaliseen kykyyn.

Oppiminen edellyttää muun muassa muistamista ja päätösten tekemistä – nämä puolestaan edesauttavat harmaan aineen tihentymistä. Aiemmin ajateltiin, että ikääntyessään ihminen menettää paljon aivojen hermosoluja. Kalajan mukaan tämä pitää vieläkin paikkansa, mutta lohdullista on se, että uusia hermosoluja syntyy koko eliniän ajan, jos ihminen opettelee uusia taitoja.

- Sanonta siitä, että vanha koira ei oppisi uusia temppuja, ei pidä lainkaan paikkaansa. 100-vuotiaallakin syntyy uusia aivosoluja, kunhan on valmis näkemään oppimisen vaivan.

Mikä City Special Stage?

Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön organisoima Business Rally 2019 -viikko huipentui 2. elokuuta Special Stage -tapahtumassa Jyväskylän kaupungintalolla.

Yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa järjestetyn tapahtuman 150 kutsuvierasta edustivat mm. yrityselämän, liikunnan ja hyvinvoinnin, saavutettavuuden ja digitalisaation aloja valtakunnallisella tasolla. City Special Stage -tapahtuma oli samalla yksi Business Jyväskylän järjestämistä Verkottamo-tapaamisista, joka linkittyy “Yritysryhmien arvoverkostotyö – Liiketoimintaekosysteemien rakentaminen Keski-Suomessa 2019–2020” -projektiin.

Tulevaisuuden menestystekijöistä ovat Halavan ja Kalajan lisäksi puhumassa AKK-Motorsport Oy:n toimitusjohtaja Tatu Lehmuskallio ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sekä T&K-päällikkö Kare Norvapalo että teollisuustekniikan päällikkö Matti Kurki.

Teksti: Katja Ruokamo
Kuvat: Speakersforum ja Katja Ruokamo

Maria Hyppönen, projektipäällikkö, Arvoverkostot ja ARVO-hanke

Join in kick ass lift off

Liity postituslistalle! Saat tuoreimmat uutiset ja vinkit suoraan sähköpostiisi.

Form background