Siirry suoraan sisältöön

Jyväskylän ekosysteemityö vauhdittaa TKI-toimintaa

Mies puhuu kannettava tietokone sylissä
Mies puhuu kannettava tietokone sylissä

mies puhuu tietokone sylissäKeski-Suomeen tarvitaan vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointeja, jotta kansallinen 4 % TKI-investointitavoite täyttyy. Tavoitetta edistetään Jyväskylän kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2021 solmiman ekosysteemisopimuksen avulla, jonka valmisteluvaihe (2021–2022) on tullut päätökseen.  

Ekosysteemityötä jatketaan tulevina vuosina aktiivisesti liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin sekä uudistuvan teollisuuden kärkialoilla. Business Jyväskylän fasilitoiman ekosysteemityön valmisteluvaiheen aikana ekosysteemityöhön on osallistunut yli 155 eri yritystä ja organisaatiota.  

Ekosysteemityön päätavoite on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tehtyjen investointien kasvattaminen. Keski-Suomessa TKI-menoista noin 55 % toteutuu yritysten toimesta (koko Suomi 69 %). Ekosysteemien tavoitteena on tarjota apua juuri yritysten kasvun ja innovaatioiden vahvistamiseen esimerkiksi, kumppanuuksien, rahoituksen, datan ja osaamisen jakamisen keinoin.  
 
–Osaaminen on Jyväskylän elinvoiman ja strategian ytimessä. Ekosysteemityössä yritysten osaamisen, tuotekehityksen ja tutkimuksen vahvistumisen tukeminen on yksi kaupungin keskeisimpiä elinkeinopolitiikan tehtäviä, sanoo Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin. 

Kansainvälisessä kilpailussa innovaatioillaan pärjäävät parhaiten kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset, jotka panostavat uudistumiskykyynsä. Myös eri alojen osaajapula kotimaassa alleviivaa uudistumisen tarvetta, jota ekosysteemien avulla pyritään vauhdittamaan. 
 
–Suomi tarvitsee innovaatioita, joita yritykset synnyttävät yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa ja juuri näiden verkostojen ja toimintamallien vahvistamiseen olemme satsanneet, alleviivaa Jyväskylän ekosysteemitiimin vetäjä ja liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemin projektipäällikkö Nina Rautiainen. 

Esimerkiksi liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin ekosysteemityön valmisteluvaiheen aikana (2021–2022) tuloksena syntyi kansallinen Sport Suomi -verkosto. Jyväskylä-vetoinen, useamman kaupungin muodostama verkosto odottaa liikkeelle lähtöä kansainvälisen urheiluliiketoiminnan ja kaupunkilaisten liikunta-aktiivisuusdatan ympärillä. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa Kuopion ja Lahden kanssa liikkeelle lähtevää kehitystyötä vuosina 2023–2024. Sport Suomi on yksi kuudesta kansallisesti käynnistyvästä teemallisesta vetovastuuhankkeesta.

Resilienssi ja vihreä siirtymä teollisuuden ajureita 


Uudistuvassa teollisuudessa kiireellisyyttä on lisännyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Euroopan energiakriisi ja vihreän siirtymän edellyttämät investointitarpeet hiilineutraaleihin ratkaisuihin. Uusia innovaatioita tarvitaan nopeasti vastaamaan tehokkaampaan energian käyttöön ja vihreään siirtymään. Lisäksi digitalisaatio nostaa kyberturvallisten tuotantoympäristöjen arvoa ja dataan perustuvan tilannekuvan hyödyntäminen toiminnassa on edellytys tehokkaalle liiketoiminnalle. 
 
–Vuonna 2022 yritysten kanssa käydyt keskustelut vahvistivat hypoteesin siitä, että toimijoilla on tarve kehittää resilienssiä, eli kriisitilanteiden toiminta- ja palautumiskykyä, laajemmin kuin vain tekninen kyberturvallisuus huomioon ottaen. Resilienssikyvykkyys tunnistettiin myös mahdolliseksi kilpailukyky- tai elinvoimatekijäksi, kertoo Timo Harju, uudistuvan teollisuuden ekosysteemin projektipäällikkö. 

Tulevina vuosina uudistuvan teollisuuden ekosysteemityön tavoitteena on laajentaa alueen toimijoiden kyberturvallisuuskyvykkyyksiä laaja-alaisemman resilienssikyvykkyyden suuntaan. Lisäksi uudistuvan teollisuuden ekosysteemin valmisteluvaiheen aikana syntyi kaksi uutta hanketta tutkimuslähtöisen innovaatiopolun ja yrityksille suunnattujen tutkimus- ja kehityspalveluiden vahvistamiseksi, joita toteutetaan yhdessä yrityskehitys- ja korkeakoulukumppaneiden kanssa. 


Kaupungit vahvemmin mukaan innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen 

Suomen kasvuun tehtävät investoinnit vauhdittavat ja hyödyttävät yrityksiä ympäri Suomen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyössä osaaminen haetaan sieltä, missä se on vahvinta, ja jyväskyläläisellä huippuosaamisella on kysyntää. Jyväskylä on mukana kansallisissa teemaverkostoissa sekä 16 kaupungin muodostamassa Innokaupungit-verkostossa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen osaamisen ja innovaatiotyön vaikuttavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.  
 
–Olemme verkostoituneet kansallisesti 16 muun innovaatiokaupungin kanssa. Haluamme herättää erityisesti keskustelua investointien vaikuttavuudesta. TKI-investointien on tarkoitus synnyttää kestävää kasvua eli kasvua, joka huomioi ympäristön ja talouden lisäksi hyvinvoinnin, osaamisen ja tiedon tuottamisen sekä takaa yhteiskuntamme toiminnan tuleville sukupolville, kertoo Nina Rautiainen. 

Ekosysteemeissä yhdessä tekemällä voidaan vastata globaaleihin haasteisiin samalla, kun vahvistetaan Suomen ja Jyväskylän kilpailukykyä. Jyväskylän ekosysteemityö jatkuu kärkialojen alla ICT-sektoria unohtamatta. Lue lisää valmisteluvaiheen raportista:  

Jyväskylän innovaatioekosysteemityön valmisteluvaiheen hanke on tullut päätökseen. Avaa ekosysteemityön vaikuttavuusraportti 2021–2022 täältä. 

Innovaatioekosysteemityön valmisteluvaiheen rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen liitto (AKKE). TEM:in ja Jyväskylän kaupungin solmiman innovaatioekosysteemisopimuksen avulla edistetään Suomen hallituksen asettaman tavoitteen TKI-panostusten nostamisesta 2,7 prosentista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Koordinaatiovaihe jatkuu Keski-Suomen liiton myöntämän kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoituksella. Kaikkiaan ekosysteemihankeportfolion avulla alueen TKI-toimintaa vahvistamaan on saatu ulkopuolista hankerahoitusta yli 1,4 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin omarahoitusosuus on 506 000 euroa. 

Tutustu muihin artikkeleihin