Jyväskylän ja valtion innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus vauhdittaa liikunnan, terveyden edistämisen, hyvinvoinnin ja uudistuvan teollisuuden innovaatiovetoista kasvua

Työ- ja elinkeinoministeriö on solminut Jyväskylän kaupungin kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen vuosille 2021-2027. Valtion ja yliopistokaupunkien välisissä sopimuksissa sovitaan lähivuosien strategisista kasvun kärjistä ja innovaatiotoiminnasta. Jyväskylän kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus tukee kaupungin innovaatiovetoista kasvua, kansainvälistymistä, kilpailukykyä ja elinvoimaa sekä työllisyyttä ja osaamista. Sen avulla myös vahvistetaan Jyväskylän mainetta kansainvälisesti vetovoimaisena korkean osaamisen koulutuskaupunkina ja tutkimuksen keskuksena. Jyväskylän ekosysteemisopimuksen strategisen tason painopisteet ovat liikunta, terveyden edistäminen ja hyvinvointi sekä uudistuva teollisuus.

Ekosysteemisopimuksen muut sopimusyhteistyökumppanit ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen maakuntaliitto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Ekosysteemisopimuksen päärahoitus tulee syksyllä käynnistyvästä EU:n uudesta rakennerahasto-ohjelmasta. Rahoitettavien hankkeiden arvioinnista ja valinnasta päättää ekosysteemisopimuksen ohjausryhmä, jonka Jyväskylän kaupunki asettaa kevään aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo myöntänyt Keski-Suomen liitolle kansallista aluekehittämisrahoitusta, josta 400 000 euroa on tarkoitettu Jyväskylän kaupungin innovaatioekosysteemisopimuksen mukaisen työn käynnistämiseen.

Tähän saakka EU-ohjelman kaupunkiosion rahoitus on ollut käytettävissä vain kuudessa suurimmassa kaupungissa. Jyväskylän pääsy mukaan kaupunkipolitiikan EU-rahoitukseen tuo tärkeitä lisävaroja koronakriisin jälkeisen kasvun ja kilpailukyvyn rakentamiseen.

- Jyväskylä on yksi Suomen viidestä kasvukeskuksesta ja merkittävä huippututkimuksen ja osaamisen kaupunki, jolla on hyvät edellytykset tuottaa ainutlaatuista ja vaikuttavaa innovaatiotoimintaa niin hyvinvoinnin kuin uusiutuvan teollisuudenkin saralla. Valtion kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset osoittavat, että kaupungit tunnistetaan osaamisen, innovaatio- ja yritystoiminnan kehittämisen alustoina ja kaupungeilla on niiden toteuttamisessa merkittävä rooli, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tiivistää.

Jyväskylä haluaa liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin veturikaupungiksi

Ekosysteemisopimus ja sen mukanaan tuoma rahoitus mahdollistaa kaupungin ekosysteemien eli tiiviiden yhteistoimintaverkostojen kehittämisen, kaupungin osaamiskärkien vahvistamisen sekä kaupunkilähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan lisäämisen.

- Kaupunkien innovaatioiden edistämisen keskeisiä keinoja ovat liiketoimintaekosysteemien ja startup-yhteisöjen tukeminen, innovatiiviset julkiset hankinnat sekä kaupunkikehitysalustat ja -hankkeet, joita Jyväskylässä ovat esimerkiksi urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin innovaatioalusta Hippos, Smart City Kangas ja uusimpana Eteläportin valmistavan teollisuuden digitaalinen palvelukeskittymä, kertoo elinkeinojohtaja Anne Sandelin.

Jyväskylän kaupunki on yhdessä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa määritellyt strategisen tason painopisteiksi liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin sekä uudistuvan teollisuuden. Jyväskylän kaupungilla ja korkeakouluilla on tahtotila rakentaa yhteistyötä ja halu toimia verkoston veturikaupunkina liikunnan, terveydenedistämisen ja hyvinvoinnin teemassa.

Myös Jyväskylän kaupungin strategiassa liikuntapääkaupunki on keskeinen teema. Jyväskylän yliopiston ihmis- ja liikuntatieteellinen osaaminen ja tutkimus ovat alansa huippua, ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu pureutuu koulutuksella ja soveltavalla tutkimuksella yritysten ja yhteiskunnan ajankohtaisiin tarpeisiin. Toimijoiden yhteisenä visiona on luoda liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin kasvuliiketoiminnalle parempia edellytyksiä Suomessa sekä ratkaista yhteiskunnallisia haasteita ja edistää ihmiskunnan hyvinvointia. Tavoitteena on, että Jyväskylään Hippokselle syntyy vuoteen 2027 mennessä liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin fyysinen ja digitaalinen kokeilu- ja innovaatioympäristö, jota vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamista tukevilla kehittämistoimilla sekä uusilla tutkimusinfrastuktuuri-investoinneilla.

Jyväskylän kaupungin ekosysteemisopimuksen toinen kärki on uudistuva teollisuus, jossa Jyväskylän seudun vahvat veturiyritykset yhdessä Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kansainvälisesti merkittävän tutkimuskeskuksen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun materiaaliteknologian ja kyberturvallisuuden huippuyksiköiden kanssa, luovat kovan pohjan innovaatioympäristölle. Ekosysteemiä ohjaavat kestävän kehittämisen sekä bio- ja kiertotalouden periaatteet. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tavoitellaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä TKI-investointeja avoimen tuotekehitysalustan rakentamiseksi ja panostusta erityisesti pk-sektorin liiketoiminnan kehittämiseen digitalisaatiota, digitaalisia palveluympäristöjä sekä uusimpien materiaali- ja valmistusteknologioita hyödyntäen.

Miksi ekosysteemisopimuksia solmitaan?

Sopimusten taustalla on Suomen hallituksen asettama tavoite nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus nykyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joiden tavoitteena on luoda Suomesta vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö.

Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoiminnan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.

Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jonka päälle voidaan rakentaa alueiden, toimialojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä TKI-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi ja ekosysteemeiksi.

Ekosysteemisopimukset ovat valtion ja kaupunkien pitkäjänteinen, yhteinen satsaus osaamiskeskittymien vahvistamiseen. Sopimukset ovat aiesopimuksia, jotka määrittävät yhteisen tahtotilan, tavoitteet ja painopisteet. Sopimusten sisällöt kytkeytyvät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin teemoihin, kuten vähähiilisyyteen, digitaalisuuteen sekä väestön ikääntymiseen. Ekosysteemisopimuksia solmitaan paraikaa 16 kaupunkiseudun kanssa. Sopimuksissa mukana olevat kaupungit ovat Jyväskylä, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Vaasa, Lappeenranta-Imatra, Lahti, Joensuu, Kuopio, Pori, Kajaani-Sotkamo, Kokkola, Seinäjoki, Rovaniemi ja Mikkeli.

Lisätietoja:

• Ekosysteemisopimukset TEM:n verkkosivuilla
• Tiedote 9.2.2021 Valtion ja kaupunkien sopimusyhteistyöllä vauhditetaan vähähiilisiä, digitaalisia ja hyvinvointia edistäviä innovaatioita https://tem.fi/-/valtion-ja-kaupunkien-sopimusyhteistyolla-vauhditetaan-vahahiilisia-digitaalisia-ja-hyvinvointia-edistavia-innovaatioita 
• Tiedote 4.2.2021: Alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa tuetaan 13,4 miljoonalla eurolla
  https://tem.fi/-/alueiden-kestavaa-kasvua-ja-elinvoimaa-tuetaan-13-4-miljoonalla-eurolla-
• Tiedote 20.5.2020: Innovaatiotoimintaa vahvistavat sopimukset solmitaan kaupunkien kanssa
  https://tem.fi/-/innovaatiotoimintaa-vahvistavat-sopimukset-solmitaan-kaupunkien-kanssa