Kuntien imago 2020 tutkimus: Jyväskylän elinkeinoelämän imago parantunut tasaisesti
Jyväskylän elinkeinoelämän edustajat arvioivat Jyväskylän kaupungin elinkeinoelämän olosuhteiden kehittyneen erityisesti työvoiman saatavuudessa, kunnan markkinoinnissa, yritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä sekä keskuksen kaupallisissa palveluissa. Jyväskylä on myös noussut kymmenen parhaan kunnan joukkoon kokonaisvaikutelman, imagotekijöiden ja suositteluhalukkuuden mittareissa.
Jyväskylän imago elinkeinoelämässä on tasaisesti parantunut viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen tuoreesta Kuntien imago 2020 -tutkimuksesta. Kyselytutkimuksessa Jyväskylän herättämiä mielikuvia arvioivat oman kunnan toimitus- ja talousjohtajat, joiden yrityksellä on toimintaa kaupungissa.
Vuonna 2020 oman kunnan edustajien antaman yleisarvosanan perusteella Jyväskylä on yli 50 000 asukkaan kaupunkien sijalla kuusi, kun vuonna 2019 sijoitus oli kahdeksas. Työvoiman saatavuudessa Jyväskylä on noussut sijalle 2, kun edellisenä vuotena sijoitus oli 11. Samoin yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on noussut sijalle 2. edellisvuoden 8. sijaan verrattuna. Keskuksen kaupalliset palvelut arvioitiin viidenneksi parhaaksi, kun vuonna 2019 sijoitus oli 14.
- Jyväskylässä on tehty pitkäjänteistä kehitystyötä esimerkiksi alueen yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Tämä työ alkaa näkyä tasaisena tulosten parantumisena myös tutkimustuloksissa. Pidän tärkeänä, että tulokset ovat hieman parantuneet myös kunnan yrittäjämyönteisyydessä ja kuntayhteistyön tuloksellisuudessa, vaikka kehittämistä niissä asioissa toki edelleen on. Myös kunnan markkinoinnin kehittäminen näkyy ilahduttavasti nousuna 9. sijalle viime vuoden 19. sijalta. Imagotyö on tärkeää, jotta Jyväskylä pysyy vetovoimaisena ja mukana kilpailussa osaajista, opiskelijoista ja investoinneista. Tulokset kannustavat meitä ponnistelemaan vieläkin enemmän kaupungin elinkeinoelämän ja yritysten olosuhteiden parantamisen eteen, kommentoi elinkeinojohtaja Anne Sandelin Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikkö Business Jyväskylästä.
Vastaajat arvioivat asteikolla 4–10 kaikkiaan 11 imagotekijää, joita ovat kunnan yrittäjämyönteisyys, kaavoitus yritystoiminnan kannalta, työvoiman saatavuus, kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille, kunnan markkinointi, kuntayhteistyön tuloksellisuus, yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö, innovaatioiden tukeminen, keskuksen kaupalliset palvelut, liikenteen sijainti ja yhteydet sekä kunnan virkamiesten tavoitettavuus.
Kyselytutkimukseen vastasi yli 2000 elinkeinoelämän edustajaa Suomen 36 suurimmasta kunnasta. Taloustutkimus toteuttaa Kuntien imago -tutkimuksen vuosittain.
