05.06.2023

Tutkimuksesta liiketoimintaa, joka voi muuttaa maailmaa

Tutkija: lähde rohkeasti mukaan tuotekehitykseen ja yritystoimintaan. Kun olet aktiivinen, et jää yksin, vaan tukenasi on iso joukko kokeneita asiantuntijoita. Tuotteeksi tai palveluksi jalostettu innovaatio vie vuosia, mutta se palkitsee ja voi parhaimmillaan muuttaa maailmaa.

Suomalaisissa tutkimusyhteisöissä syntyy jatkuvasti huippukiinnostavia innovaatioita, joiden merkitys ja kaupallinen potentiaali voisi olla huikea. Harva tutkija rohkenee kuitenkaan heittäytyä mukaan innovaation kaupallistamiseen ja sitä kautta yrittäjyyteen. Millaista muutosta tarvitsemme, jotta nykyistä useampi innovaatio johtaisi kaupallistamiseen ja yhä useampi tutkija uskaltaisi valita tutkijan uran rinnalle yrittäjyyden?

Youssef Zad toimii Suomen startup-yhteisön pääekonomistina. Hänen rooliinsa kuuluu tuottaa tietoa ja ymmärrystä suomalaisista startupeista sekä toimia startupien äänitorvena yhteiskunnan ja talouselämän suuntaan.
– Yhä enemmän on missiolähtöisiä yrittäjiä, jotka haluavat parantaa maailmaa. He etsivät ratkaisuja teknologian avulla globaaleihin ongelmiin, esimerkiksi ruokakriisiin tai ilmastokysymyksiin, Zad kertoo.

Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad arvioi, että suomalaisia, tutkimuslähtöisiä “spin-off”-startupeja on jo kohtuullisesti, mutta paljon olisi vielä petrattavaa. Ongelma ei ole osaamisessa – koulutusjärjestelmämme tuottaa kyllä osaajia. Ongelma on suomalainen varovaisuus ja vaatimattomuus.
– Emme uskalla olla maailman parhaita. Emme uskalla haluta sitä positiota, hän haastaa.

Yliopiston johdon tuki yritystoiminnalle on tärkeää

Zad toivoisi korkeakouluilta vahvempaa tukea ja kannustusta tutkimuksen kaupallistamiseen. Tuki voi olla muutakin kuin rahaa, esimerkiksi käytännön apua liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvissä hallinnollisissa asioissa. Etenkin teknologian siirtoprosessi voi olla tiimille työläs. Malleja hyviin käytäntöihin löytyy maailmalta.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa tutkimuksen kaupallistamiseen ja yritysten perustamiseen on vahva ja pitkä perinne, Zad mainitsee.

Jyväskylän yliopistosta ponnistaneen startupin BiopSensen CSO Marja Tiirola komppaa Zadia.

– Yliopistossa rehtorilla ja johdolla on valtaa. Kaikkein tärkein tuki on heidän positiivinen ja kannustava asenne yritystoimintaan, hän korostaa. Myös liiketoiminnan käynnistämiseen tulisi jokaisella tutkijalla olla vähintään perustiedot.

Innovaatiopohjaisen liiketoiminnan edistämiseksi tarvitaan rahoituksen lisäksi muutosta mittareihin ja asenteisiin.

– Tällä hetkellä tuotekehitykseen lähteminen on nuorelle tutkijalle yliopistouran kannalta suuri riski. Tutkijan urakehitys riippuu pitkälti toteutuneiden julkaisujen määrästä, eikä se siksi sovi kovin hyvin yhteen yrittäjyyden kanssa, Tiirola harmittelee. Hän itse on tutkija, joka lähti luotsaamaan innovaatiosta liiketoimintaa – joskin vasta 47-vuotiaana saatuaan vakituisen työsuhteen yliopistolta.

Sekä Tiirola että Zad ovat yhtä mieltä siitä, että yliopistojen rahoitusmalleja pitäisi kehittää teknologian kaupallistamista huomioivammaksi, sillä yritystoiminta luo synergiaa, jossa kaikki voittavat.

– Yliopistojen rahoitus riippuu valtiontaloudesta, mikä taas riippuu pitkälti yrityksistä. Yritysten tuotekehitys tuo uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia. Siksi yritystoiminta on pitkällä tähtäimellä se, mikä lopulta mahdollistaa myös yliopistojen tekemän perustutkimuksen, Tiirola huomauttaa.

Weeefiner on startup, joka kehittää ratkaisuja, joilla voidaan ottaa talteen metalleja ja ravinteita prosessi- ja jätevesistä. Toimitusjohtaja Mikko Hänninen (kuvassa toinen vasemmalta) on tuotekehityksen aikana huomannut, miten hyödyllistä on tehdä kehitystyötä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Hänninen, Zad ja Tiirola osallistuivat toukokuussa 2023 Business Jyväskylän ja Yritystehtaan järjestämän innovaatiotapahtuman paneelikeskusteluun.

Polku innovaatiosta tuotteeksi on pitkä

Zadin mukaan perustutkimuksesta ponnistavien innovaatioiden kehityspolku on pitkä, usein vähintään viisi vuotta – ja terveysteknologiassa jopa 10–15 vuotta.

– Näin pitkissä kantimissa tarvitaan todellakin valtiota ja julkisen sektorin hartioita – rahoitusta ja tukea, hän sanoo ja viittaa siihen, että vuosien 2024–2030 aikana valtion tarjoama T&K-rahoitus vaikuttavien teknologioiden kehittämiseksi kasvaa joka vuosi noin 280 miljoonalla eurolla edellisvuoteen nähden.

Zad muistuttaa, että pitkän matkan varrella tulee hetkiä, jolloin omasta visiosta pitää olla valmis joustamaan: jos alkuperäinen ajatus teknologian hyödyntämisestä ei vedä markkinoilla, tuotetta pitää pystyä muokkaamaan.

Jyväskyläläisen startupin Weeefinerin toimitusjohtaja Mikko Hänninen komppaa ajatusta. Hän sanoo, että syntyessään uusi keksintö tai innovaatio on vielä aika kaukana siitä, mitä asiakas lopulta ostaa.

– Alun perin Weeefiner lähti rakentamaan yksittäistä, hienoa teknologiaa, jolla arvokkaat metallit saadaan talteen, Hänninen kertoo.

– Sitten huomasimme, että se on vain yksi osa prosessia siinä keskellä, ja tarvitsemme ympärille pumppuja, venttiilejä ja paljon laajemman kokonaisuuden.

– Matka innovaatiosta valmiiksi tuotteeksi voi olla hyvin pitkä polku.

“Viiden miljoonan euron syrjähyppy”

Pitkä polku innovaatiosta myytäväksi tuotteeksi on rahoituksen kannalta haastavaa. Moni tutkimusvetoinen startup tekee myös palvelutuotantoa, joka hidastaa tuotekehitystä, mutta toisaalta mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen.

Marja Tiirola, kuva

BiopSense kehittää nestebiopsiaan perustuvaa näytteenkäsittelylaitteistoa esimerkiksi syöpäsairauksien seurantaan. CSO Marja Tiirola toivoo tutkijoille pakollisia liiketoiminnan kursseja, jotta kynnys kaupalliseen tuotekehitykseen ja yrittäjyyteen madaltuisi eikä kenenkään tarvitsisi aloittaa nollasta.

BiopSense tarttui mahdollisuuteen ja hyödynsi osaamistaan tekemällä “syrjähypyn” koronadiagnostiikkaan vuosien 2020–2021 aikana. Tällä ratkaisulla saavutettiin puolentoista vuoden aikana yli viiden miljoonan euron liikevaihto.

– Ratkaisu vei voimavaroja, mutta oli meille erittäin kannattava, Tiirola kertoo.

– On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että innovaatiopohjainen tuotekehitys on kilpailua aikaa vastaan. Vaikka vastaavaa tuotetta ei juuri nyt ole, se voi olla jo toisella puolella maapalloa kehitteillä ja tulossa markkinoille, hän mainitsee.

BiopSense sai vuosi sitten merkittävän EU-rahoituksen, jonka turvin tuotekehitystä tehdään nyt nopealla vauhdilla.

– Vaikka teemme edelleen palvelutuotantoa valituille asiakkaille, nyt on tärkeää fokusoitua tuotekehitykseen. Valmiin tuotteen kanssa ei puhuta enää mistään pikkurahoista vaan miljoonista, Tiirola sanoo.

Myös Weeefiner on joutunut tasapainoilemaan asiakasprojektien ja kehitystyön välillä.

– Hyvä puoli on kuitenkin siinä, että läheinen ja jatkuva yhteistyö asiakkaiden kanssa auttaa meitä kehittämään tuotetta juuri oikeaan suuntaan, Hänninen sanoo.

Hanki liiketoimintaosaamista, rakenna voittava tiimi

Kaupalliseen maailmaan hyppäävän tutkijan onnistumista voidaan tukea monin tavoin. Zad korostaa verkoston tarjoamaa apua, johon kannattaa ehdottomasti tarttua. Avainasia on niin ikään voittavan tiimin kokoaminen.

– Vaikka olet todella pätevä osaaja omassa asiassa, niin yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea. Tarvitset ympärillesi vahvan tiimin ja mielellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Tiimin kyky toimia suunnitelman mukaan ja viedä sitä käytäntöön on ihan kriittinen osa kaupallistamista. Pienikin konkreettinen aikaansaannos on tärkeämpää kuin iso idea, Zad painottaa.

Myös Tiirola nostaa keskiöön tiimin.

– Founder-tiimin kokoamista ei kannata tehdä hätiköiden, vaan miettiä tarkkaan, miten mukaan saa riittävän laaja-alaista osaamista. Founder-tiimi on ainoa asia, joka pysyy ja kantaa yritystä pitkällä tähtäimellä, hän muistuttaa.

Weeefiner on saanut tukea kasvuun yliopiston lisäksi esimerkiksi Yritystehtaalta. Hänninen sanoo, että tuki on ollut kullanarvoista tiimille, jolla ei ollut entuudestaan käytännössä minkäänlaista liiketoimintaosaamista.

Hän toivoo, että tätä osaamista olisi tarjolla vielä nykyistä enemmän.

– Varsinkin kun viedään yliopisto- tai tutkimusosaamista tuotteeksi, olisi tärkeää, ettei tehdä alkumetreillä mitään radikaaleja virheitä esimerkiksi IPR:ien suhteen, hän antaa esimerkin.

Tutkijasta yrittäjäksi – esimerkkejä parhaista käytännöistä

Opiskele liiketoiminnan perusteet.
Rakenna jo varhaisessa vaiheessa asiantunteva ja sitoutunut tiimi.
Suhtaudu avoimesti ja lähde aktiivisesti mukaan startup-verkostoihin. Kaikki tekeminen on lopulta ihmisten välistä toimintaa.
Varaa riittävästi aikaa rahoituksen etsimiseen ja jatkuvuuteen.
Huomioi tuotekehityksen rinnalla tehtävän palvelutuotannon hyvät ja huonot vaikutukset liiketoimintaan ja kehitystyöhön.

Lisätietoja: projektipäällikkö Johanna Hentunen, +358 40 167 9317, johanna.hentunen@jyvaskyla.fi

Teksti: Annukka Ollitervo
Kuvat: Oona Tynkkynen

Artikkeli on tuotettu osana Tutkimus- ja teknologiapalveluiden kehittämishanketta (2023-2025), jota Business Jyväskylä koordinoi yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen rahoitus tulee Keski-Suomen liitolta (EAKR). Hanke tukee Jyväskylän innovaatioekosysteemityötä.