Innovaatioekosysteemien vaikuttavuutta mitataan pitkällä aikavälillä

calendar08.03.2023

Liikunta ja hyvinvointiUudistuva teollisuus

bjkl-hentunen_johanna-hires-0273

Asiantuntijablogi. Kirjoittajat: Johanna Hentunen (kuvassa), Business Jyväskylä, Helmi Hämäläinen, VTT, Juha Oksanen, VTT ja Kirsi-Maria Hyytinen, VTT.

Vaikuttavuus on tärkeä painopiste Business Jyväskylän orkestroimassa innovaatioekosysteemityössä. VTT:n asiantuntijat tekivät ekosysteemityön vaikuttavuusmallille kehittävän auditoinnin loppuvuoden 2022 aikana, minkä pohjalta muodostettiin lopulliset seurantaindikaattorit. Alueellisiin ja strategisiin tavoitteisiin pohjautuva vaikuttavuusmalli auttaa toiminnan seurannassa ja kehittämisessä. Työ on valtion ja kaupunkien välisten ekosysteemisopimusten puitteissa ensimmäinen laatuaan.

Ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaiset maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät ekosysteemistä toimintaa yli organisaatioiden, toimialojen ja maantieteellisten rajojen. Puhutaan siis kokonaisvaltaisesta, systeemisestä muutoksesta. Erilaiset kehitys- ja kokeiluympäristöt ovat olennainen osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jonka avulla vauhditetaan skaalautuvien ratkaisujen löytämistä niin paikallisiin kuin globaaleihin ongelmiin.

Elinkeinoelämän uudistamiseksi tarvitaan uudenlaisia kumppanuusmalleja ja monialaista yhteistyötä. Uudistumisen turvaamiseksi valtion ja yliopistokaupunkien välille solmittiin ekosysteemisopimukset vuonna 2021. Niiden tavoitteena on vauhdittaa innovaatiovetoista uudistumista ja luoda edellytykset kestävälle talouden ja elinkeinoelämän kasvulle.

Ekosysteemien toimijaverkon ytimessä on monialainen yhteistyö, jossa kohtaavat liike-elämän ja markkinoiden tarpeet sekä korkeatasoinen ja laaja-alainen tutkimukseen pohjautuva osaaminen. Lisäksi ratkaisujen kehittäminen, käyttöönotto ja levittäminen yhteiskunnallisiksi uudistuksiksi edellyttävät päätöksenteko- ja politiikkaympäristön, kansalaisten tarpeiden ja erilaisten liiketoimintavaihtoehtojen tuntemista laajasti. Tällainen yhteiskuntaluottamukseen perustuva yhteistoimintakyky on Suomelle tyypillinen ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen vahvuustekijä.

Ekosysteemityö tukee Jyväskylän kärkialojen uudistumista

Business Jyväskylä käynnisti systemaattisen ekosysteemityön vuonna 2021. Jyväskylän ekosysteemisopimuksen strategiset kärkialat ovat liikunta, terveyden edistäminen ja hyvinvointi sekä uudistuva teollisuus. Alueen koulutuksen, tutkimuksen ja yrityskentän toimijoilla on ennestään vahvaa osaamista ja TKI-potentiaalia valituilla painopistealueilla. Tästä kertovat esimerkit maailmanmarkkinoilla menestyvästä liiketoiminnasta:

Jyväskyläläinen huipputiimi lunasti paikkansa globaalissa teollisuuskonsernissa

Työelämän murros siivittää Howspacen kasvua

Vaikuttavuusmalli rakennettiin näiden kärkialojen ekosysteemien kehittämisen tueksi. Vaikuttavuusmallin määrittely kompleksisen työn tulosten osoittamiseksi on haasteellista mutta tarpeen. Mallin pohjaa voidaan hyödyntää laajemminkin elinkeinokentän kehittämistyössä niin Jyväskylässä kuin muissa kaupungeissa.

 

Miten ekosysteemien vaikuttavuutta voi mitata? 

Systeemiseen muutokseen tähtäävä ekosysteemityö edellyttää toiminnan arvioinnin lähtökohtien säätämistä systeemiselle taajuudelle. Eli kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti, huomioiden yhteiskunnan eri sektorit ja toimialat, politiikkatoimet sekä yksittäisten toimijoiden aikaansaama muutos. Kun muutoksia tapahtuu monella rintamalla ja jopa hallitsemattomasti, on äärimmäisen vaikeaa tehdä suoraviivaisia päätelmiä yksittäisen toimenpiteen tuottamasta vaikuttavuudesta. 

Keskeinen osa tavoiteltua systeemistä muutosta on eri ekosysteemitoimijoiden keskinäinen vuorovaikutus. Toimijoiden välinen yhteistyö ja sen jatkuva kehittyminen johtavat parhaassa tilanteessa toimijoiden keskinäistä luottamusta vahvistavaksi kehäksi ja yhteiseksi arvonluonniksi. 

Jyväskylän ekosysteemintyön vaikuttavuuden indikaattoreiden määritys on tehty muotoilumenetelmiä hyödyntäen, ja ne perustuvat työn strategisiin tavoitteisiin. Ensin määriteltiin, mitä tavoitteita halutaan saada aikaan 2027 ulottuvan ohjelmakauden aikana. Strategiset tavoitteet on jäsennetty kolmeen kokonaisuuteen (kuvio 1):

1)    paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen luominen
2)    TKI-ympäristöjen ja -palveluiden luominen ja vahvistaminen 
3)    kasvuliiketoiminnan ja innovaatiokyvykkyyden lisääminen.


Tavoitteet

Kuvio 1. Jyväskylän ekosysteemityön tavoitteet.

Seuraavassa vaiheessa strategisia tavoitteita syvennettiin hahmottamalla operatiiviset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden pohjalta muodostettiin vaikuttavuuspolku. Polun keskiöön nostettiin ekosysteemin elinvoima (kuvio 2). Ekosysteemien elinvoima viittaa siihen, mitä resursseja ja toimenpiteitä tarvitaan haluttuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Elinvoima koostuu eri tekijöistä, kuten ekosysteemien kehittämisen toimintamallista (Business Jyväskylä orkestroijana), ekosysteemityön rahoituksesta, toimintaa mahdollistavista ja tukevista alustoista sekä ekosysteemin toimijoiden kyvykkyyksistä ja yhteiskehittämisen kulttuurista.

Ekosysteemityön toiminnan vaikutus- ja vaikuttavuuslogiikkaa kuvataan neljän keskinäisriippuvuudessa olevan ulottuvuuden kautta: projektiportfolio kasvaa, vetovoima kasvaa, kansainvälinen yhteistyö lisääntyy sekä ekosysteemitoimialat ja -yritykset kehittyvät. 

On tärkeää tiedostaa, että vaikutukset tapahtuvat eri aikaan ja eri vaikutusväleillä, osa hitaammin ja osa nopeammin. Lisäksi toimenpiteillä on keskinäisriippuvuuksia. Esimerkiksi projektiportfolion kasvu liittyy ekosysteemin elinvoimaan, ja samanaikaisesti hanketoiminnan kasvu heijastuu yritysyhteistyön lisääntymiseen ja yritysten kehittymiseen. 

Ekosysteemien vaikuttavuuspolku

Kuvio 2. Ekosysteemien vaikuttavuuspolku.

Vaikuttavuuden eri ulottuvuuksista valittiin myös tärkeimmät toiminnan tasoa kuvaavat mittarit eli KPI:t (key performance indicator) (Kuvio 3.). Toimivissa indikaattoreissa tärkeintä on, että ne kuvaavat tavoitteissa edistymistä ja palvelevat kehittämistä.  Indikaattorit Jyväskylän ekosysteemityössä kuvaavat edistymisen virstanpylväitä, kohderyhmien tavoittamista ja asiakastyytyväisyyttä sekä kärkialojen yleistä kehittymistä.

Pääindikaattorien on oltava mitattavia ja niille on määriteltävä datalähde, päivitysväli ja vastuut järjestelmällisesti. Tässä vaikuttavuusmallissa osa tiedosta on saatavilla suoraan avoimesta datasta ja osa oman tiedonkeruun avulla. Muutamat mittarit tarvitsevat vielä jatkokehitystä, jotta niille saadaan tarkka määritelmä sekä mittaustapa. Meidän on esimerkiksi pystyttävä erottamaan yritysten määrä verkostossa eri sitoutumisen tasoilla, jotta voidaan kuvata sitä, kuinka syvällistä yhteistyö on. Jatkokehitykseen kuuluu myös tulosten mahdollisimman pitkälle automatisoitu ja läpinäkyvä raportointi.

Ekosysteemityön KPIt ja muut indikaattorit

Kuvio 3. Jyväskylän ekosysteemityön vaikuttavuuden KPI:t ja muut indikaattorit.

 

Yhteinen toimintakulttuurin muutos osoittaa arvonsa pitkällä aikavälillä

Jyväskylän tavoittelema kunnianhimoinen tavoite yritysten kasvun sekä TKI-investointien lisäämiseksi edellyttää toimintakulttuurin muutosta, jonka arvo tulee esiin pidemmän ajan kuluessa. Business Jyväskylän tehtävänä on ekosysteemin orkestroijana luoda alusta vuorovaikutukselle. Kohtaamisten mahdollistaminen on edellytys jaetun näkemyksen muodostamiselle, keskinäisen luottamuksen kehittymiselle, toiminnan seuraamiselle ja monimuotoisuuden edistämiselle. Orkestroijan rooli korostuu erityisesti ekosysteemin käynnistysvaiheessa ja toimintaa uudistettaessa. Tähän liittyy paljon näkymätöntä työtä, jonka kiistatonta hyötyä on vaikeaa mitata lyhyellä aikavälillä. 

Kulttuurin muutos edellyttää yhdessä luotua visiota ja arvolupausta, jotka kuvaavat ekosysteemin merkitystä eri toimijoille. Yhteisen vision pohjalta toimivassa elinvoimaisessa ekosysteemissä toimijat täydentävät toisiaan. Roolien selventäminen on tärkeää, jotta tiedetään, mitä panoksia kukin toimija tuo ekosysteemityöhön ja mitä mitattavia hyötyjä niille syntyy. Vaikuttavuuden mittarit on määriteltävä niin, että ne tuovat esiin arvoa eri toimijoiden näkökulmista. Usein ekosysteeminen toiminta edellyttää veturiyrityksiä, joiden pitkäjänteisestä osallistumisesta saamat hyödyt kannustavat myös muita yrityksiä osallistumaan. 

Elinvoimaisen ekosysteemin toimintamalli on systemaattinen ja avoin. Toiminnassa tulisi pyrkiä rahoituspohjan laajentamiseen ja yritysten roolin ja kyvykkyyksien tunnistamiseen vaikuttavuuden varmistamiseksi. Orkestroijan rooli korostuu ekosysteemin jatkuvuuden mahdollistamisessa. Se mahdollistaa keskustelun, joka sitoo osapuolia toimintaan ja tekee näkyväksi eri arvo-odotuksia.

Arvo ja vaikuttavuus syntyvät toimijoiden yhteistyössä. Vaikuttavuuden mittaamisella ja arvioinnilla tehdään näkyväksi ekosysteemityön arvo yrityksille, tutkimusorganisaatioille sekä laajemmin elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumiseen. Tärkeää on myös muistaa, että suuret yhteiskunnalliset uudistukset tulevat näkyviin yhteisen pitkäjänteisen työn tuloksena.


Blogi tuotettiin VTT:n tekemän vaikuttavuusauditoinnin lopputyönä. Auditointi oli osa ekosysteemityötä, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Ekosysteemityö toteuttaa Jyväskylän kaupungin sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ekosysteemisopimusta. 

Lisätietoja:
Johanna Hentunen, projektipäällikkö, Business Jyväskylä
p. 040 167 9317, johanna.hentunen@jyvaskyla.fi

Nina Rautiainen, ohjelmapäällikkö, innovaatioekosysteemityö ja kasvuliiketoiminta

3arrows-big

Liity postituslistalle!

Liity postituslistalle! Saat tuoreimmat uutiset ja vinkit suoraan sähköpostiisi.

Form background